 Videota
Kuvia
Tekstejä
Muuta
|
||||||||||||||||||||
|
Elokuvan kuvaukset toteutustiimiläisen näkökulmastakirjoittanut: toteutustiimiläinen Anna SysikaskiTapasin leffatiimimme muut jäsenet ensimmäisen kerran syksyllä 2003 Förituvalla järjestetyssä tutustumistilaisuudessa. Tuolloin joukossa oli vain muutama tuttu naama, mutta nopeasti kaikki oppivat tuntemaan toisensa, kun yhteisiä kokemuksia kertyi hurjaa vauhtia. Ei myöskään ollut vaikea arvata tiimiläisten vastauksia, kun kuvauksien loputtua kyseltiin, mikä oli ollut projektin toteuttamisessa parasta. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että tärkeintä oli ollut loistava ryhmähenki. Kuvaukset sisälsivät aina paljon odottelua, mikä taas antoi tilaa tiimiläisten omalle luovuudelle tekemisen keksimisessä. Hauskimmat ja hulluimmat jutut keksittiin noina vapaahetkinä, mutta myös käytännön ongelmien ratkaiseminen tuotti toinen toistaan kiinnostavampia ideoita. Kastuneet roolivaatteet saatiin kuivatettua 1000 watin elokuvavalaisimen kuumuudessa ja tuulisella rannalla mikin suojaksi löydettiin pääosan esittäjän t-paita, mikä tosin sai koko äänitystouhun näyttämään vähintäänkin kummalliselta kahden ihmisen roikottaessa oranssia rättiä puomin päässä. Tuulessa lepattavaa paitaa sai myös varoa, ettei se päässyt vilahtamaan kuvaan mistään nurkasta. Kallisarvoisen pääkameran kanssa tasapainoilua jyrkässä, lehdistä liukkaassa rinteessä, yllättäen ohjaajan monitoriin ilmestyvät liekit paahtoleipäkohtauksessa... Kaikenlaista ehti sattua ja tapahtua. Oma lukunsa olivat omituiset kuvauspaikat ja -asennot, kuin myös mitä persoonallisimmat klaffitekstit. Projekti Otavan ensimmäisissä kuvauksissa klaffiin kirjattiin vielä kuuliaisesti täsmälleen ne tarvittavat: kohtauksen, kuvan ja oton numero, päivämäärä sekä projektin, ohjaajan (Arimo) ja kuvaajan (Jarno) nimet. Sitä tosin eivät taiteelliset tiimiläiset kauan jaksaneet, ja ennen pitkää oltiinkin jo kuvaamassa "prokkis Otskia"; Arskan ja Jarskin kanssa, ja niin edelleen... Jokaisissa kuvauksissa mukana oli ison Sonyn lisäksi pieni kamera NT- eli näin tehtiin-materiaalin kuvaamista varten. Sitä käyttelivät tiimiläiset vuorotellen sitä mukaa kun muilta hommiltaan ehtivät. Ideana oli saada kasaan mahdollisimman paljon sellaista materiaalia, josta voitaisiin myöhemmin mahdollisesti toteuttaa elokuvan teosta kertova dokumentti. Tällaisen asiamateriaalin lisäksi nauhalle päätyi myös paljon ei-niin-tarpeellisia, mutta taatusti sitäkin hauskempia ja muistorikkaampia pätkiä. Kuvauspaikan kuhistessa elokuvauksesta innostuneita ihmisiä ei ollut ihmekään, että kameran kanssa leikkiminen kuului yhteen suosituimmista tavoista viettää luppohetket. Joskus kuvauspäivät venyivät myöhään yöhön. Vaikka kaikki alkoivatkin jo haukotella, oli tunnelma silti yleisesti plussan puolella, tai ehkä tavallistakin hilpeämpi, niin väsyneitä vitsejä kuvausryhmältä irtosi pitkien päivien loppupuolella auringonlaskun jälkeen! Lopulta, kun päivän kohtaukset oli saatu onnistuneesti purkkiin, tuottajat saivat vielä kiertää viemässä joitakin haukottelevia, mutta hyväntuulisia tiimiläisiä koteihinsa ennen kuin päivä oli pulkassa. Projekti Otavan, sittemmin elokuva Vapaapudotuksen toteuttaminen on ollut sekä mielenkiintoista, opettavaista että ennen kaikkea todella hauskaa! Kiitokset kaikille ihanille, osaaville, piristäville ihmisille, joiden kanssa olen seissyt sateessa kuvaamassa aurinkoista kohtausta, jyrsinyt jäisiä pullia, pidätellyt naurua loistavan oton aikana tai viettänyt muuten vain ikimuistoisia hetkiä elokuvauksen parissa! - Anna Sysikaski Julkaistu 5.9.2005. Tätä tekstiä koskevat sivuston yleiset ehdot ja niissä olevat rajoitukset tekstin käyttöön sekä ylläpitäjän vastuuseen. Tämän tekstin edelleen julkaisuun tarvitaan Star Zone Productionsin lupa. |
|
||||||||||||||||||
| Sivukartta | Legal notice | www.vapaapudotus.com | (c) 2002-2005 Star Zone Productions. Kaikki oikeudet pidätetään. | ||||||||||||||||||||
