kertomus kuvausjaksosta :: V A P A A P U D O T U S

Videota

Kuvia

Tekstejä

Muuta

Tiivistetty kertomus elokuvan kuvausjaksosta vuonna 2004

Elokuvaprojekti Otavan tarkoituksena on toteuttaa harrastevoimin yli tunnin mittainen kiinnostava ja innostava nuorisoelokuva. Elokuvassa on noin 45 kohtausta, päähenkilöitä 4 ja suuremmissa sivuosissa 5 henkilöä. Tämän lisäksi pienemmissä rooleissa vierailee kymmeniä muita henkilöitä.

Kuvausten aikataulu:
Elokuvan kuvausjaksoksi oli suunniteltu tammikuun ja kesäkuun välistä aikaa keväällä 2004. Kuvaukset saatiin toteutettua täysin suunnitellun aikataulun puitteissa. Ensimmäiset varsinaiset kuvaukset tehtiin 14.1.2004 ja viimeiset viralliset kuvaukset 27.5.2004. Ennen kuvausjaksoa järjestettiin yksi harjoittelukuvauskerta 14.12.2003, jolloin tutustuttiin käytännön asioihin. Kuvaustunteja kertyi yhteensä noin 230, johon ei ole laskettu mukaan matkoja eikä mitään valmisteluaikoja, joihin arvioiden mukaan kului yli kaksinkertainen aika verrattuna itse kuvauksiin. Kuvauskertoja oli 33, joista yhden kuvauskerran pituus vaihteli erittäin paljon: nopeimmillaan selvittiin hieman yli tunnissa ja pisimmillään kuvauskerran pituus oli noin 14 tuntia. Keskimäärin yhden kuvauskerran pituus oli noin 5 tuntia. Kuvauksia varten laadittiin tammikuun alussa tarkka - alustava - aikataulu, jota päivitettiin jatkuvasti. Lopulliset kuvauspäivät pyrittiin lyömään lukkoon vähintään viikkoa ennen kuvauksia. Tämäkin oli tosin hyvin tapauskohtaista, pahimmillaan kuvauksiin lähdettiin muutaman päivän varoitusajalla ja parhaimmassa tapauksessa tarkka aika ja paikka olivat tiedossa ja sovittuina kuukausia ennen kyseistä kuvauspäivää. Tiimiä tiedotettiin aikataulusta "reaaliaikaisesti" ulkopuolisilta salatulla sisäisellä Internet-sivustolla. Apulaisohjaaja tiedotti avustajia ja tiimiläisiä noin viikkoa ennen kuvauksia. Kuvauskertojen arvioidut kestoajat olivat yleensä aliarvioituja todelliseen kestoon nähden. Tämä johtui hyvin monista eri tekijöistä ja pienistä vaikeuksista, joita saattoi ilmetä kuvausten edetessä. Kesken kuvausten tuottajat tekivät linjanvedon, jonka mukaan kuvauksia ei missään olosuhteissa jatketa arkisin klo 22:n ja viikonloppuisin klo 24:n jälkeen. Linjanveto tehtiin erään yön tunneille jatkuneen kuvauskerran takia. Linjanvedossa pysyttiin, ja siitä tehtiinkin vain yksi poikkeus yökohtausten kuvaamisen yhteydessä; silloinkin paikalle tulo oli täysin vapaaehtoista. Yleisin kuvausajankohta oli viikonloppu, koska arkipäivisin ei yleensä löytynyt tarpeeksi aikaa kuvauksille. Muutamia kuvauskertoja tehtiin tosin myös arki-iltoina. Periaatteena oli, että kuvauksia ei tehdä koulu- ja normaalina työaikana, koska kyse on harrasteprojektista. Tuottajat suunnittelivat ja valmistelivat kuvauksia käytännössä koko kevään lähes joka päivä.

Mukana olleet henkilöt:
Kuvauksia vetivät tuottajat Arimo Leppä ja Jarno Satopää, joista Satopää toimi kuvauksissa pääosin kuvaajana. Leppä toimi sekä tuottajana että ohjaajana ja kuvausten ulkopuolella hän hoiti käytännön tasolla kuvausten suunnittelun ja yhteydenpidon mukana olleisiin henkilöihin. Apulaisohjaaja Aku Ojala toimi kuvauksissa ohjaajan oikeana kätenä auttaen häntä monissa käytännön asioissa. Kuvausten ulkopuolella hän piti yhteyttä Lepän ohjeiden mukaan toteutustiimiin ja avustaviin näyttelijöihin. Leppä oli neljän päänäyttelijän sekä viiden muun suuremmissa osissa esiintyneen näyttelijän vastuuhenkilö. Avustavana tuottajana toimi Johannes Lehto, antaen taustatukea kuvausten suunnitteluun. Hän osallistui myös itse muutamiin kuvauksiin toimien pitkälti taiteellisena ohjaajana. Tämän "johtoportaan" apuna oli mukana erittäin hyvin toimiva toteutustiimi sekä lukuisat avustajat. Tiimiin saatiin heti alusta saakka luotua hyvä yhteishenki, jonka voimalla kuvauksissa jaksettiin tehdä töitä "vaikeinakin hetkinä". Kuvausjakson päätyttyä tiimiläiset kehuivat palautteessaan eniten juuri ryhmähenkeä. Toteutustiimissä pyöri mukana aktiivisesti noin 14 henkilöä, mutta suurempia kohtauksia toteutettaessa siihen haettiin täydennystä osaaviksi tiedetyistä henkilöistä. Toteutustiimissä tehtävät vaihtelivat kuvauskerroittain ja myös nopeasti kuvausten aikana. Tiimiläiset pyrittiin keskittämään nopeasti juuri siihen, mitä kulloinkin oli tehtävä riippumatta siitä, mikä heidän "alkuperäinen toimenkuvansa" oli ollut. Tämä tarkoitti sitä, että jokainen pääsi tekemään ja suorittamaan mitä vaihtelevampia tehtäviä. Ainoastaan kuvaussihteerin tehtävä pyrittiin keskittämään mahdollisimman pitkälti samoille henkilöille, koska se sisälsi paljon huolellista opettelua vaativaa pikkutarkkaa työtä. Tämä aktiiviporukka saatiin sitoutettua kuvauksiin hyvin.

Tekninen toteutus:
Elokuva kuvattiin lähes kokonaisuudessaan DVCAM-formaatin tuotantokameralla (Sony DSR-570WSP, Fujinon 13x6,3), ja materiaalia kertyi yhteensä lähes 23 tuntia. Kameran saimme käyttöömme Turun Nuorisoasiainkeskuksen Mediapajasta. Kameraan ja sen kuvanlaatuun oltiin erittäin tyytyväisiä. Lisävarusteista mainittakoon, että kameraa varten kuvauksissa oli mukana aina neljä akkua. Suurimmassa osassa kuvista kamerassa käytettiin matteboxia ja sadevarustuksena kameralle oli sadehuppu. Lisäksi kameran kanssa tiiviisti yhteen kuului akkukäyttöinen kenttämonitori, josta ohjaaja tarkkaili kuvaa ottojen aikana ja sen avulla kuvan valmistelukin vielä juuri ennen ottoa helpottui paljon. Monitoria käytettiin noin 80%:ssa elokuvan otoista. Kaikki otot klaffitettiin tunnistamista varten. Äänitys tehtiin pääasiassa yhdellä puomin päässä olleella haulikkomikrofonilla (Sennheiser K6/ME66), mutta kuvauksissa oli silloin tällöin käytössä mm. taustamikrofoneja ja langattomia mikrofoneja näyttelijöillä. Ääni nauhoitettiin suoraan samalle nauhalle kuvan kanssa. Aluksi mukana kulki kenttämikseri, josta kuitenkin luovuttiin kuvausten edetessä, koska siitä saatu hyöty ei vastannut siihen käytettyä työaikaa. Valaistuskalustoa oli kuvauksissa mukana vaihtelevasti. Sisäkohtauksissa käytettiin punapääsettiä ja lisäksi erilaisia työmaavalaisimia ja myös kalvoja. Ulkokohtauksissa keinovaloa käytettiin vain harvoin, silloin kun siihen oli erityistä tarvetta. Kuvauspaikoille pyrittiin aina järjestämään tekniikalle verkkovirtaa, ja vain muutamassa kohtauksessa tämä ei ollut mahdollista. Virran saantia varten kuvauskalustoon kuului jatkojohtoa noin 180 metriä. Lisäksi mukana oli paljon muuta tekniikkaa ja kalustoa, joka kuljettiin henkilöautoissa sekä aina tarvittaessa peräkärryllä. Itse rakennettua dollya käytettiin kuvauksissa noin 15 kertaa ja kraanaa viiden kohtauksen toteutuksessa. Suurimmassa osassa ulkokohtauksien toteutuksesta oli käytössä viiden radiopuhelimen setti, jonka avulla tuotantotiimin jäsenet pystyivät pitämään helposti yhteyttä ja ajoittamaan tiettyjä toimintoja kohtauksissa. Näin tehtiin -materiaalia taltioitiin sekä videolle (Sony TRV30 ja Canon XM-2) että digikuvina (Canon PowerShot G3 ja Nikon CoolPix 4300). Videolle materiaalia kertyi noin 11 tuntia ja digikuvia otettiin lähes 2000, joista tiimin sisäisessä kuvagalleriassa julkaistiin noin 520.

Kuvauskäytännöstä:
Kuvauksiin vakiintuivat nopeasti juuri tälle projektille ominaiset rutiinit, joihin pyrittiin tekemään vain ja ainoastaan hyvin tarpeelliset muutokset, koska jokainen tiimiläinen oli perehdytetty em. rutiineihin etukäteen. Kuvauksia kuvauspaikalla johti aina ohjaaja, joka hoiti tehtävien organisoinnin jokaiselle. Apulaisohjaaja toimi ohjaajalta saatujen ohjeiden mukaan ja delegoi tehtäviä edelleen muille tiimin jäsenille. Tiedonkulku ohjaajan, kuvaajan ja apulaisohjaajan välillä pyrittiin pitämään erittäin toimivana, sillä tämä kolmikko pyöritti koko toimintaa kuvauspaikalla. Kuvaaja keskittyi pääasiassa kuvien tekniseen valmisteluun samalla kun ohjaaja ja apulaisohjaaja organisoivat kuvauspaikkaa muilta osin. Kuvaajan vastuulla oli siten sekä kameran säätö, kuvien tarkka suunnittelu että valaisu. Ohjaaja antoi näihin aina apuaan, kun muilta tehtäviltään ehti. Apulaisohjaaja vastasi täysin avustajista ja sekä kaikista pienemmistä ongelmista sekä kysymyksistä kuvauspaikalla. Suurimmalle osalle avustajista annettiin tietoa kuvauksista jo heti näiden tultua kuvauspaikalle. Lisäksi apulaisohjaaja vastasi ohjaajan ohjeiden mukaan kuvausten PR:stä, ja saatavilla pyrittiinkin aina pitämään mm. pieniä esitteitä projektista.

Kuvaukset aloitettiin autojen purkamisella ja tekniikan valmiiksi laittamisella. Ennen kuvauspaikalle lähtöä tuottajat olivat yleensä noin tunnin ajan laittaneet kuvauskalustoa valmiiksi ja pakanneet tavaraa autoihin. Pystytysvaiheessa maskeeraaja(t) tekivät näyttelijöiden maskeja valmiiksi ja usein näyttelijät harjoittelivat vielä samaan aikaan repliikkejään. Maskeeraajina toimivat koulutetut tai koulutuksessa olevat maskeeraajat. Maskeerauksen järjestämisestä huolehti maskeerausvastaava Heidi Hörkkö. Maskit oli suunnitellut maskeerauksen ammattilainen Miia Leino. Näyttelijöiden hiukset laitettiin kuntoon maskeerauksen yhteydessä. Yleisesti ottaen kaikki kohtaukset harjoiteltiin näyttelijöiden kanssa kahteen kertaan käsikirjoitusharjoituksissa kuvausten ulkopuolella ennen niiden toteuttamista. Näin itse kuvaustilanteessa roolisuorituksia ja repliikkejä ei enää sen syvällisemmin harjoiteltu tai pohdittu. Tämä lisäsi kuvausten sujuvuutta huomattavasti. Yleensä ennen kuvausottoa kohtaus vietiin läpi paikalla. Harjoitusottona ja tietenkin myös ottojen välillä roolisuorituksia hiottiin edelleen.

Lähes kaikkiin kuvauksiin pystytettiin catering-piste, joka oli käytössä koko kuvauskerran ajan. Yleensä tarjolla oli mehua, keksejä, pizzaa, leipää, pullia sekä muuta pientä naposteltavaa. Koko päivän vieneillä kuvauskerroilla oli aina järjestetty yksi lämmin ateria tavallisen cateringin lisäksi. Kuvauspaikalla aina yksi henkilö toimi cateringvastaavana. Catering-tarvikkeiden hankinnasta ja toimittamisesta kuvauspaikalle huolehtivat kuitenkin tuottajat. Yleensä kuvauksissa ei pidetty erillisiä taukoja cateringia varten, vaan jokainen söi ottojen lomassa.

Kohtaukset kuvattiin kuvaajan suunnittelemassa järjestyksessä kuva kerrallaan. Yleensä ensimmäisenä kuvattiin kohtauksen master-kuva, josta sitten siirryttiin muihin kuviin, esim. lähikuviin. Ottoa edelsi ohjaajan käskytys (hiljaisuus - valot - ääni - kamera - olkaa hyvät - poikki/kiitos), joka takasi rauhan ja antoi selvän merkin siitä milloin kuvataan. Suuremmissa kohtauksissa ohjaaja käytti megafonia ja radiopuhelimiin vaadittiin radiohiljaisuutta ennen ottoa. Oton jälkeen ohjaaja kertoi, miten kuva onnistui ja otetaanko se uudelleen vai siirrytäänkö seuraavaan kuvaan. Joskus ohjaaja ja kuvaaja neuvottelivat hetken ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Kuvaussihteeri kirjasi koko ajan ylös ottojen aikakoodit sekä ottojen onnistumiset ja muut merkinnät niistä. Lisäksi kuvaussihteeri kirjoitti ylös monia muitakin yleisiä tietoja mm. kuvauspaikasta, säästä ja ihmisten paikallaoloajoista.

Kuvausten päätteeksi tekniikka purettiin ja kuvauspaikka siivottiin. Sen jälkeen autot pakattiin ja pyrittiin järjestämään vielä mahdollisimman monelle kuljetus kotiin. Yleensä tuottajat ajoivat täpötäysien autojen kanssa ympäri kaupunkia kuljettamassa näyttelijöitä ja tiimiläisiä kotiin. Tämän jälkeen purettiin tekniikka ja lajiteltiin se oikeisiin paikkoihin.

Kuvausten päätteeksi pyrittiin myös juttelemaan seuraavista kuvauksista ja kaikesta muustakin projektiin liittyvästä. Yleensä kuvauksissa tarvittiin kaikkia paikalla olleita mitä erilaisempiin tehtäviin, ja jossakin kuvauksissa "työvoimasta" oli jopa pulaa, kun ilmenneisiin erikois-olosuhteisiin ei oltu osattu varautua. Keskimäärin kuvauspaikalla oli noin 15 henkilöä, mutta suurten kohtauksien toteutuksessa jopa yli 40. Miestyötunteja kuvausten aikana kertyi noin 7300.

Koko kuvausjakson ajan noudatettiin monia varmuus- ja turvallisuustoimia henkilöiden ja tekniikan suojaamiseksi. Turvallisuusjärjestelyt onnistuivat hyvin ja ilmenneisiin riskitekijöihin puututtiin ajoissa ja ilmenneissä vaaratilanteissa toimittiin tilanteeseen nähden hyvin.

Yhteistyö tukijoiden kanssa:
Projektin kuvauksia tuki suuri joukko yrityksiä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä. Jokaisen tuki oli erittäin tarpeellista ja arvokasta. Ohjaaja hoiti tuottajan ominaisuudessa pitkälti kaikki yhteydet projektin tukijoihin. Tukea saatiin monella eri tavalla, esim. kuvauslupina ja huomattavina alennuksina tuotteista tai palveluista. Kuvausten aikataulua yritettiin sopeuttaa mahdollisuuksien mukaan tukijoiden aikatauluun. Tuottajat olivat hyvin tyytyväisiä jokaiseen luotuun yhteistyösuhteeseen. Puolessa välissä kuvauksia projekti pääsi esille näkyvästi myös alueen tiedotusvälineissä. Elokuvan kaikki tukijat ovat nähtävissä elokuvan lopputeksteistä ja elokuvan valmistuttua myös elokuvan Internet-sivustolta.

Kohtauksissa tarvittuihin avustajiin otettiin yhteyttä koekuvausmerkintöjen perusteella. Jokaiseen loppuun saakka casting-prosessissa pysyneeseen pyrittiin ottamaan ainakin kerran yhteyttä kuvausjakson aikana. Lisäksi avustajia kohtauksiin hankittiin toteutustiimiläisten tuttavapiiristä sekä Star Zone Productionsin avointen hakemusten arkistosta. Kaukaisin avustaja saapui kuvauksiin Pietarsaaresta, satojen kilometrien päästä. Eri avustajia kuvauksissa vieraili yhteensä yli 60. Kaikkien kuvauksissa olleiden henkilöiden tiedot kirjattiin ylös tulevaa käyttöä varten.

Ongelmat:
Suurimpana yleisenä ongelmana oli ulkokohtausten säätila. Suurin osa ulkokohtauksista toteutettiin ainakin vuodenaikaan nähden kylmässä ja usein vielä sateisessa säässä. Kaikissa ulkokohtausten kuvauksissa oli säävaraus, mutta tuottajat näkivät aina parhaaksi kokeilla kohtauksen toteutusta huonosta säästä huolimatta. Syynä tähän oli se, että kuvausajankohtien siirtäminen olisi ollut erittäin työlästä. Vain kerran kohtauksen toteutus loppuun saakka jätettiin kesken sään takia. Kuvausten aikana oltiin usein yhteydessä Ilmatieteen laitoksen päivystävään meteorologiin ja kyseltiin sadealueiden liikehdinnästä ja tuulen voimakkuuksista. Näyttelijöiden kannalta hankaluuksia tuotti kylmässä säässä esiintyminen kesävaatteissa. Kuvaavana esimerkkinä voidaan antaa se, että toteutustiimiläisillä oli kylmä toppatakeista, pipoista ja kaulaliinoista huolimatta ja näyttelijät joutuivat näyttelemään T-paitasillaan. Tämän vuoksi jokin lämmin tila, useimmiten auto, pyrittiin pitämään aina lähettyvillä. Tekniikalle oli sadesuojaus, joten pieni sade ei haitannut tekniikkaa. Yhden kohtauksen toteutuksessa käytettiin tuulensuojana suurta pressua, jota tarvittiin pitelemään kovasta tuulesta johtuen viisi henkilöä.

Muita suurempia ongelmia ei kuvausten aikana ilmennyt. Pienemmät ongelmat pyrittiin ratkaisemaan nopeasti kuvauspaikalla ja myöhemmin sitten käymään läpi tuottajien kesken sekä pohtimaan asiaan liittyviä varotoimenpiteitä. Aikataululliset ongelmat olivat hyvin yleisiä. Tekniikka selvisi kuvauksista ilman merkittäviä hajoamisia. Muita pienempiä ongelmia kuvausten aikana oli mm. reflan palaminen rikki lamppukosketuksen jäljiltä, monitorin akkujen loppuminen, audiojohdon katkeaminen, muutamien naapurien valitusten selvittäminen (kerran poliisin avustuksella), roolivaatteiden unohtuminen, peräkärryn lukon mekanismin hajoaminen, juopuneet ohikulkijat, auringon liian nopea laskeminen, paahtoleipien syttyminen tuleen ja dollyn törmääminen seinään. Kaiken kaikkiaan, ongelmia ilmeni kuvausten aikana odotettua vähemmän.

Onnistumiset:
Kuvaukset onnistuivat kaikilta osin erittäin hyvin. Emme koskaan osanneet odottaa, että kuvausosuus saataisiin tehtyä niin vähillä vastoinkäymisillä kuin mitä koimme. Hyvä suunnittelu takasi onnistuneet kuvaukset. Pienet vastoinkäymiset erilaisissa asioissa kuvausten aikana kuuluvat mielestämme asiaan osana elokuvausta, joten niihin ei tule kiinnitettyä juurikaan huomiota. Suurimpana onnistumisena koemme tietenkin sen, että valtava urakka saatiin onnistuneesti päätökseen aikataulun puitteissa. Ylpeitä olemme myös siitä, että tiimi toimi yhdessä loistavasti ja että yhteishenki oli korkealla. Toimiva tiimi ja sen kesken muodostuneet uudet kaverisuhteet jäävät varmasti jokaiselle päällimmäisenä mieleen projektista. Hyvä yhteishenki auttoi jaksamaan kuvauksissa ja se ilahdutti suuresti myös projektin johtoa.

Kuvauksista muodostui varmasti positiivinen muisto ja hyvä kokemus jokaiselle mukanaolijalle. Tämä olikin projektin kuvausosuuden yksi päätavoitteista, joka siis saavutettiin. Lisäksi olemme olleet erittäin tyytyväisiä myös kuvattuun materiaaliin, joten myös sekin "sivutavoite" on saavutettu.

Yleistä:
Elokuvan kuvausvaihe oli varmasti koko projektin aktiivisin ja näkyvin vaihe, ehkä myös haastavin. Kaiken kaikkiaan kuvaukset onnistuivat erittäin hyvin ja koko organisaatioon pitää olla tyytyväinen. Koko kuvausten ajan tiimin kesken vallitsi hyvä ja innostava ilmapiiri, jonka ansiosta työt sujuivat hyvin. Kuvausten toteuttaminen täysin harrastevoimin samalla kuitenkin siten, että ne eivät tuntuneet pelkältä työtä, oli valtava haaste, jossa kuitenkin onnistuttiin. Kuvausten jälkeen aloitetaan välittömästi elokuvan jälkityöstö ja elokuvan markkinoinnin tarkempi suunnittelu. Uskomme, että materiaalista saadaan toteutettua hyvin kiinnostava elokuva.

Tuottajien laatima teksti, julkaistu 10.7.2004. Tätä tekstiä koskevat sivuston yleiset ehdot ja niissä olevat rajoitukset tekstin käyttöön sekä ylläpitäjän vastuuseen. Tämän tekstin edelleen julkaisuun tarvitaan Star Zone Productionsin lupa.

Kuvauksia harjoiteltiin kuukautta ennen kuvauksia harjoituskuvauskertana.