Elokuvaprojekti Otavan kuvausvaihe

Elokuvan näkyvin ja filmaattisin vaihe on tietenkin itse kuvaukset! Elokuva Vapaapudotus kuvattiin keväällä 2004 Turussa. Kuvauksissa työskenteli noin 15 henkilön vakiojoukko, mutta kuvauksissa vieraili lähes 100 henkilöä ja yhteistyötä tehtiin monien yritysten ja yhteisöjen kanssa. Tutustu kuvagalleriaan elokuvan kuvauksista :: tästä

Kuvauspaikat

Elokuvaa kuvattiin pääasiassa Turussa, mutta muutamia kohtauksia kuvattiin myös Turun ulkopuolella. Kuvauspaikat oli valittu pitkällisen työn tuloksena kevään 2003 aikana ja oli silloin kuvattu ja piirretty muistiin. Kaikkiin kuvauspaikkoihin haettiin tietenkin kuvauslupa ja pyrittiin järjestämään sähkö. Elokuvaa kuvattiin niin julkisilla paikoilla, yksityisissä asunnoissa kuin eri yritysten ja yhteisöjen tiloissa. Yleisillä paikoilla kuvaamiseen lupa haettiin Turun kaupungin kiinteistölaitokselta. Niin kohtauksiin, jotka tapahtuivat julkisella tiellä tai sen vieressä, haettiin poliisilta liikenteenohjauslupa ja omat liikenteenohjaajamme ohjasivat silloin liikennettä.

Seuraavassa lyhyt luettelo muutamista eri kuvauspaikoista:

Ilarin kämppä ulkoapäin ja loppukohtaukset: Turun Majakkarannan asuinalue
Kahvilakohtaus: Hämeeenkadun Aschan ja ulkokuvat Hämeenkadulla
Yökohtaukset: Turun kävelykatu sekä Yliopistonkadun ja Brahenkadun risteys
Viimeinen kohtaus: ent. hotelli Marina Palacen kattoterassi
Sairaalakohtaukset: Turun Yliopiston Pharmacity, farmakologian osasto
Kolarikohtaus: Tikkumäentien ja Lampuodintien risteys
Koulukohtaukset: Turun Suomalainen Yhteiskoulu
Kuntosali: Turun NMKY:n kuntosali ja Turun Lyseon koulun pukutilat
Bussipysäkki: Kunnallissairaalan tie

Miten elokuvaa kuvattiin?

Elokuva kuvattiin yhdellä täysin ammattimaisella kameralla DVCam-formaatiin kuvasuhteessa 16:9. Eli elokuva kuvattiin digitaalisesti videolle, ei filmille. Ainoastaan muutamat elokuvan kuvista on kuvattu jollain muulla kameralla. Äänityksessä käytettiin erillistä puominpäässä ollutta haulikkomikrofonia. Kuvaukset sijoittuivat pääasiassa viikonloppuihin, mutta niitä tehtiin myös arki-iltoina. Kuvaukset piti ajoittaa niin, että koululaiset ja työssäkäyvät voisivat osallistua niihin. Kuvauksien aikataulutuksesta huolehtivat tuottajat. Kaiken kaikkiaan elokuvaa kuvattiin 33:na kuvauspäivänä yhteensä noin 230 tuntia kevään 2004 aikana, keskimääräinen kuvauskerta oli noin kuusituntinen. Kohtaukset kuvattiin täysin epäloogisessa järjestyksessä, eli esim. ensin kuvattiin kaikki Ilarin kämpässä tapahtuvat kohtaukset, sitten muut sisäkohtaukset ja loppukeväästä siirryttiin vasta ulkokohtauksiin, jotka nekin kuvattiin ihan sattumanvaraisessa järjestyksessä ajatellen valmista elokuvaa. Kuitenkin kohtauksien toteutusjärjestys oli tarkasti suunniteltu.

Henkilöt kuvauksissa

Kuvauksissa oli joka kerta tietynlainen kuvausorganisaatio. Mukana oli aina tuottajat, jotka kontrolloivat yleistä toimintaa ja johtivat kuvauksia. Heidän apunaan toimi apulaisohjaaja, joka vastasi käytännönasioiden toiminnasta tuottajien ohjeiden mukaan ja opasti tiimiä ja avustajia. Kuvaaja ja ohjaaja hiovat vielä kameran paikkaa ja seuraavia kuvia. Maskeeraajat laittoivat näyttelijät esiintymiskuntoon ja muu toteutustiimi laittoi omatoimisesti valmiiksi valaistuksen, äänityksen cateringin jne. Itse kuvien aika toteutustiimiläiset mm. puomittivat ääntä, toimivat liikenteenohjaajina, klaffittivat, pitivät refloja jne. Ohjaaja seurasi kaikki otot kenttämonitorista. Päänäyttelijät olivat kuvauksissa aina ohjaajan vastuulla, joka pyrki ohjaamaan heitä ja huolehtimaan heidän tarpeistaan. Mukana oli keskimäärin noin 10 toteutustiimiläistä, mutta suurimmissa kohtauksissa tekniikan parissa pyöri lähes 20 henkilöä. Tämän lisäksi oli tietenkin vielä näyttelijät ja avustajat.

Avustajat

Elokuvassa on useita joukkokohtauksia, joita varten tarvittiin avustajia. Heidän hankkiminen oli apulaisohjaajan vastuulla. Avustajia vieraili kuvauksissa erittäin paljon. Osalle avustajista kerran tilattiin jopa pikkubussikuljetus kaupungista kuvauspaikalle. Avustajien merkitys oli tuoda kohtauksiin aitoutta ja tunnelmaa siten, etteivät päänäyttelijät olisi paikoissa aivan yksin. Myös ulkona piti käyttää omia avustajia, jos halusimme esim. kadulle kulkemaan muutaman henkilön. Sillä jatkuvuusongelmien takia kaikki ei-kuvauksiin liittyvä liike piti saada kuvauspaikalta pysähtymään. Suurin osa avustajista oli valittu mukaan koekuvauksien perusteella. Avustajille pyrittiin selvittämään toteutettavaa kohtausta parhaan mukaan ja tutustuttaa heidät omaan rooliinsa. Myös kaikki avustajat maskeerattiin.

Tukijoiden merkitys

Elokuvan toteutuksessa tukijoiden merkitys oli huomattava. Elokuvaa päästiin toteuttamaan moniin paikkoihin ja sen toteutukseen saatiin monenlaista apua. Ilman saatua apua, ei elokuvaa olisi voitu edes toteuttaa. Mm. kuvauspaikat tuottajat pyrkivät sopimaan hyvissä ajoin ja oma kuvausaikataulumme pyrittiin muokkaamaan tukijoiden aikatauluun sopivaksi.

Kuvauskäytäntö

Kuvauskäytäntöä hiottiin kuvauksien aikanakin niin, että se sopisi parhaiten juuri tämän elokuvan tekemiseen. Ennen kuvausta kohtaus käytiin näyttelijöiden kanssa vielä harjoituksena läpi. Tämän jälkeen otettiin kaikki yleiskuvat ja master-kuva. Kun nämä olivat onnistuneesti takana päin siirryttiin lähikuviin kuvaussuunnitelman mukaan. Kaikki kuvat oli ennalta suunniteltuja, joten kuvasuunnitelmalistasta näimme, mikä kuva tulee seuraavaksi jne. Pahimmillaan kuvauksien aikana yksi kuva jouduttiin ottamaan uusiksi lähes 15 kertaa, mutta yleensä kuva onnistui jo toisella tai kolmannella yrityksellä. Jokaiseen kuvan tai oton kuvaukseen valmistauduttiin huolella. Ohjaaja kertoi ensin kaikille, mitä seuraavaksi kuvataan ja mitä erikoista siinä pitää huomioida, tämän jälkeen ohjaaja huusi "hiljaisuus", kun tila on rauhoittunut ohjaaja huusi "valot", jolloin ne laitettiin päällä tai tarkistettiin, että valaistus on kunnossa. Sitten ohjaaja huusi "ääni", jolloin puomittaja viimeisteli asentonsa ja, jos ääni oli kunnossa äänittäjä kuittasi "ääni ok", tämän jälkeen ohjaaja huusi "kamera", jolloin kuvaaja käynnisti kameran "käy" ja vasta tämän jälkeen ohjaaja antoi näyttelijöille luvan aloittaa näyttelemisen "olkaa hyvät". Kun otto oli saatu kuvattu, ohjaaja huusi "poikki, kiitos", jonka jälkeen ohjaaja kertoi kuvaussihteerille ja tiimille, miten otto oli onnistunut ja mitä tehdään seuraavaksi. Tämä kaava toistui jokaisen oton yhteydessä. Se vei paljon aikaa, mutta rauhoitti tilanteen aina juuri siihen kuvaan ja auttoi kaikki keskittymään.

Tiesitkö, että pisin kuvauspäivä venyi noin 17 tuntiseksi?